Voi kun satais jo!

Kuumaa kautta on jatkunut nyt jo vahan turhan pitkaan. Normaalisti (tai ainakin ennen) sateet alkoivat helmikuussa viimeistaan. Nyt on muutaman kerran ripsauttanut, mutta ilma on lahina hiostava eika ripsauksista ole juuri mitan iloa, tekevat tilanteen vaan pahemmaksi.

Tavallaan on ehka ihan hyva, ettei viela sada kunnolla. Ugandaan on tullut 16. joulukuuta jalkeen yi 73,000 pakolaista Etela-Sudanista ja pakolaisten settlementeilla kaikki on viela aika vaiheessa. Suurimmalla osalla on valiaikainen sateenkestava asumus jo pystytetty, mutta mm. sanitataion tilanne ssettlementeilla on aika onneton. Ei tarvita ihan hirvean monta sadetta, kun osa settlementeista alkaa tulvia ja seuraavaksi sitten taistellaankin koleraa vastaan.

Kavin elamani ensimmaista kertaa pakolaisalueilla helmikuussa. Muu perhe oli Suomessa uusimassa passeja ja mina kaytin koko viikon Luoteis-Ugandan kiertamiseen. Olen nimittain viime aikoina joutunut toimimaan toissa tosi monissa uusissa taustatukirooleissa ja mm. joutunut/paassyt tekemaan regugee responsea. Mitaan kokemusta ei asiasta aiemmalta ole, joten teorian lisaksi halusin tututstua aiheeseen paikan paalla. Mielenkiintoinen reissu kaiken kaikkiaan, mutta ai hemmetti miten kuuma pohjoisessa oli. Fiilis oli hirvean ristitiitainen, kun samaan aikaan toivoi sadetta ja toisaalta mahdollisimman pitkaa kuivaa kautta.

Ehka siis toivon sadetta Kampalaan ja kuivaa tonne raja-alueille?!