Asettumista aloille

perjantai 25. elokuuta 2017 14.42 Lähettänyt Emppa
Palasin lomalta kolmisen viikkoa sitten ja muutamn paivan karvisteltyani yksi jkalustamattomassa talossa kontti vihdoin saapui. Voi sita juhlaa!


Kontin sinetit sahattiin poikki minun nahden ja kontti avattiin. Hammastyin aika lailla, silla tavarat jaivat Kampalassa, eka ollut tajunnut, etta kontti tosiaan oli aariaan myoten taynna.


Asialla olivat selvastikin ammattilaiset, silla n. 1,5 h myohemmin naky oli tama.


Olisipa laatikoiden purkaminen sujunut yhta sukkelasti. Rahtifirman miehet kylla purkivat pahvit kaikkien huonekalujen paalta, mutta laatikoiden purkamisessa meni ikuisuus. Totta puhuen ainakin 7 suurta laatikkoa on viela purkamatta... Ugandassa kaikissa taloissa oli suuret seinaan rakennetut kaapit. Eritreassa vanhoissa taloissa on useimmiten vaatehuone, mutta siinapa se. Ugandassa kaikissa taloissa on myos ruokakometro, mihin voi kavella sisaan. Taalla meidan keittiossamme on jokunen ylakaappi ja vahan enemman alakaappeja. Tilannetta ei juuri helpota vuoraemannan huonekalujen sailominen olohuoneessa... 


Laatikoiden ja vuokraemannan huonekalujen kanssa oppii elamaan...

Tytoilla alkoi koulu viime viikolla. Esikoinen siirtyi neloselle kolmosen sijaan. Ugandassa tytto oli siis year 3:lla englantilaisen systeeemin mukaan, mutta taalla lailettiin aluksi grade 2:lle ikatovereidensa kanssa. No, lapsihan pitkastyi kuoliaaksi ja lopulta opettajatkin ehdottivat, etta josko syksylla aloittaisi nelosella. Nyt tytto on tyytyvainen vuotta vanhenmnmista kavereista huolimatta. toistaiseksi luokalla on 7 lasta, muutamaa viela odotellaan saapuvaksi lomilta. Pikkusiskon luokalla oli viime vuonna 7 lasta, mutta nyt lapsia on vain 3. Oh well... Taalla on todella vahan ulkomaalaisia ja viela vahemman perheellisia perheen kanssa. 

Koulumatkalla kavi pikuk haveri viime viikolla. Mies oli ollut viemassa lapsia kouluun, kun koulun lahettyvilla oli baarista yhtakkia sannanyt ulos pieni koira, joka oli iskenyt hampaansa pikkusiskon pohkeeseen.  Haava ei itsessaan ollut kovin paha, mutta koiraa ei tunnettu lainkaan, eika ollut mitaan tieoa siita, onko se rokotettu rabiesta vastaan. Talla on viela joku aika sitten ollut melko hyva rokotusjarjestelma ja niin kotikoirat kuin katukoiratkin oli silloin rokotettu, mutta systeemi on romahtanut, joten katukoirat lienevat taysin omillaan. Rabies-rokotuksen loytaminen taalta olikin sitten oma lukunsa. YK-klinikalta sita ei loytynyt ja laakari joutui soittelemaan pitkin kaupunkia rokotuksen perassa. Onneksi rokotus loytyi kuitenkin aika vahalla etsimisella ja nyt rokotussarjasta on otettu 3/5. Kaikkea sita sattuu!

2 Response to "Asettumista aloille"

  1. jenniuu Says:

    Hello, hello! Onpas teillä konstikkaan kuuloinen alku, toivottavasti tavaratkin löytävät paikkansa. Pitääkö teidän säilyttää vuokraemännän kamoja pitkäänkin? Meilläkin kuopus sai rannalla rantakoiran hampaista poskeensa. Onneksi "hellästi", ei mennyt iho rikki, mutta säikäytti kyllä hyvin. Vaikka kuinka lapset on tottuneet siihen että koiria lähestytään niin, että koira saa haistaa ensin rauhassa ja ei halita ym. ja katukoirat jätetään kokonaan rauhaan niin pääsi sattumaan vahinko.

    Kerrohan lisää kun jaksat että millaista se teidän perusmeno siellä on!

  2. Emppa Says:

    Mekin ollaan pidetty lapset erossa kadulla nahdyista koirista, mutta toi pikkusiskoa purrut oli sellainen, etta sille ei oltu puhuttu mitaan eika mitenkaan rwagoinut, se oli vaan ampaissut kuin luoti ja nimenomaan tahdannyt pikkusiskoa. No, onneksi loppu hyvin kaikki hyvin.

    Voi kun tietaiakin kauanko pitaa niita kamoja sailoa... Se sanoi kontin tullessa, etta tulee hakemaan niita, mutta eipa nakynyt. Ollaan muistutettu about joka toinen paiva, ilman onnea :D

Lähetä kommentti