Kyselin aamulla Tirpalta jotain ja ihmettelin, kun en saanut minkaan sortin vastausta. Vasta hetken paasta tajusin, etta tyyppi kohotteli kulmiaan merkitsevan nakoisesti. Sanoin, etten ymmarra ja Tirppa ei voinut kasittaa, etten tieda kulmien kohottelun tarkoitusta. Sehan oli tietysti myontava vastaus. Siihen kuuluu myos huulien mutristaminen, mika Tirpalta jai viela vahan puolitiehen ja siksi viesti jai vaillinaiseksi.
En ole tajunnutkaan, kuinka paljon minakin olen itseeni imenyt eleita ja ilmeita (ja aannahdyksia...) taalta. Jos ihan totta puhutaan, ma olen kokonaan lakannut kiinnittamasta huomiota paikalliseen elekieleen, koska siita on tullut niin luonteva osa itsea. Vieraileva kaveri monta kertaa huomautti nimenomaan tosta kulmien kohottelusta, mutta en oo sitakaan osannut hammastella yhtaan pitkiin aikoihin.
En ole tajunnutkaan, kuinka paljon minakin olen itseeni imenyt eleita ja ilmeita (ja aannahdyksia...) taalta. Jos ihan totta puhutaan, ma olen kokonaan lakannut kiinnittamasta huomiota paikalliseen elekieleen, koska siita on tullut niin luonteva osa itsea. Vieraileva kaveri monta kertaa huomautti nimenomaan tosta kulmien kohottelusta, mutta en oo sitakaan osannut hammastella yhtaan pitkiin aikoihin.
10. kesäkuuta 2015 klo 21.39
Mainio huomio nämä eleet. En ole tietoisesti itse pysähtynyt asiaa miettimään, mutta nyt kun tämän luin, tajusin joutuvani aina välillä kysymään mieheltä hänen vastatessa jollakin käsiliikkeellä, että jaa, mitäköhän tuo Meksikossa oikein tarkoittaa.
11. kesäkuuta 2015 klo 8.42
Hehe, parempi tarkistaa etukateen, ettei tuu sitten kaytettya niita sopimattomasti :D
Ma huomasin myos, etta kaytan tota kulmien kohottelua ja suun suipistamista itekin aika paljon myontaviin vastauksiin, samoin kuin erialisia aannahdyksia eri painotuksilla tarkoittamaan eri asioita. Aika vitsikasta sinansa.
11. kesäkuuta 2015 klo 13.00
Onneksi silmien pyörittely on universaalia.