Kuukausi sitten saatiin erittain huonoja uutisia. Meidan nannyn, Hajiran, vanha perhe (jossa se oli 4 v) palasi vuosi sitten Ugandaan ja silloin jo pelattiin, etta nainkohan se jattaa mediat. Onneksi ei, mutta nyt... Se perheen isa oli Irlannin lahetystossa jonain korkeana virkamiehena ja suurlahettilaan puuttuessa oli virkaatekeva suurlahettilas. Tassa kevaalla se nimitettiin ihan virallisesti suurlahettilaaksi, mika tarkoitti sita, etta perhe muutti suurlahettilan residenssiin ja sai itse valita residenssin henkilokunnan, joka paasisi suurlahetyston palkkalistoille ja etuuksille. Koska tilaisuus on mahtava ja perhe arvostaa Hajiraa, perhe oli kysynyt taas Hajiralta, etta kiinnostaisko. Tottahan sita kiinnosti, kasittamatottman hyva mahdollisuus ja aikalailla once in the lifetime.
En ollut niin tyhma tai itsekas, etta en tajunnut, miten mahtava tilaisuus tama Hajiralle oli, mutta ei se poistanut sita tosiseikkaa, etta meidan perhelle menetys olisi suuri. Hajira on ollut meidan ainoa turvaverkko taalla, meila ei ole enaa edes oikein kavereita, joiden varaan voisi laskea tilanteiden muuttuessa. Lisaksi molemmat tytot on aivan hulluina Hajiraan ja mietin kauhulla, miten me ikina voitaisiin loytaa sopiva ihminen, johon voisi luottaa 100% ja miten tytot tottuisivat siihen. Meille Hajira on ollut paljon enemman kuin henkilokuntaa ja perheenjasenen paikkaminen on paljon vaikeampaa...
Olin ihan hajalla monta viikkoa. Ensimmaisena iltana laitoin heti hakuilmoituksen Kapmalan expat-ryhmaan ja sainkin useita yhteydenottoja ja kovia suosituksia. En kuitenkaan jaksanut tehda asialle oikestaan mitaan. Tai no oli meilla pari viikkoa sitten kakis haastattelua, mutta en oikein osannut kysya kummaltakan kandidaatilta yhtaan mitaan ja kaikille varmaan jai aika plaah-fiilis haastatteluista.
Nyt oli pakko alkaa toimia, kun halusin asian pois paivajarjestyksesta ennen lomia. Haalin eri puolilta numeroita ihmisille ja soitelin eilen aamulla ihmisia haastatteluun taksi viikonlopuksi. Sain loppuviikosta yhdelta kaverilta viela taysin random-vinkin henkilosta, joka ei edes ole nannyna ja hetken mielijohteesta paatin soittaa myos sille henkilolle. Haastattelin eilen ja tanaan ja aika yllattaen se musta hevonen (haastattelusa eilen) tuntuikin selvasti parhaalta ehdokkaalta. Hajira satttui olemaan kotona ja yhytin ne juttelemaan keskenaan. Kavikin ilmi, etta ehdokkan aiti on Tirpan koulussa avustajana ja se nosti miehen silmissa pisteita viela lisaa. Spekuloitiin asialla eilen ja tanaan lisaa ja paatettiin sitten tarjota paikkaa Rachelille. Pyysin tyton uudestaan viela juttelemaan tanan ja kas, kaikki loksahtikin paikalleen. Eihan Rachel ole Hajira, mutta ainakin just nyt tuntuu silta, etta saatiin tilalle mahdollisimman sopiva henkilo. Huh, yksi stressin aiheuttaja vahemman.
