Syyskiireita

Syksy on mennyt eteenpain ihan hirveaa vauhtia. Ainakin omasta nakokulmasta katsottuna. ma olen aloittanut taas saannollisen tyomatkailun. Aikaisemmin en ole jotenkin raaskinut jattaa Pikkusiskoa kotiin kovin moneksi paivaksi, vaikka Tirppa aikanaan oli miehen kanssa kotona tyomatkojen ajan osapuilleen siita lahtien, kun taysimetys oli loppu. Pikkusiskon kanssa pyrin olemaan pois kotoa korkeintaan yhden yon, mika teki Ugandassa matkustelun tosi vaikeaksi, kun joka puolelle on niin pitka ajomatka. Poikkeuksena toki oli helmikuinen pohjoisen reissu, mutta muu perhe olikin silla aikaa Suomessa.

Syyskuussa piti taas matkustaa Etela-Sudanin rajalle viikoksi, lokakuussa olin kokoustamassa Etela-Afrikassa ja marraskuussa piipahdin Karamojassa. Kenttamatkoilla on aina ihanaa, kun toiden todellinen tarkoitus muistuu aina mieleen ja Johannesburg taase on niin eri planeetalta, etta nautin ihan van urbaanista ymparistosta. Ensi viikolla pitais lentaa Delhiin ja joulukuussa viela kavaista pohjoisessa.

Muu aika on kulunut toissa (mista niita toita aina vaan tulee - just kun kuvittelee, etta taman enempaa kaikkia hommia ei kerta kaikkiaan voi olla, jostain poyhtyy taas uusi "tarkea" hanke tai suunnitelma tai ylimaarainen raportti). Iltaisin olen jaksanut hadin tuskin opsikella johtamista verkkokurssilla. Teki mieli jattaa melko vaativa ja aikavieva kurssi jo kesken, mutta se olisi merkinnyt samalta kurssilta ulos sulkeimsta seuraavaksi 2 vuodeksi ja halusin kuitenkin kayttaa mahdollisuuden opiskella Harvardin verkkokurssilla.

Onneksi enaa on kuukausi joululomaan! Kohta voi koristella muovikuusen ja alkaa keitella itsetehtya glogia!


1 Response to "Syyskiireita"

  1. Anonyymi Says:

    Hei! Tää juttuhan on kirjoitettu kokemuksista sieltä sun kulmilta:
    http://www.hs.fi/elama/a1305903423871
    Onko vastaavia kokemuksia, en muista ainakaan lukeneeni aikaisemmin blogistasi vastaavia havaintoja?

Lähetä kommentti