Sudenkorentoja

En ole viela taysin sisaistanyt, koska on se vuodenaika, etta valtavia sudenkorentoja tulee kiusaksi asti sisalle. Tai siis tiedan, etta esimerkiksi juuri nyt on sellainen aika, mutta sita en osaa sanoa, tapahtuuko tama aina heinakuussa vai saan muuttuessa sateisesta kuivaksi vai liittyyko se johonkin muuhun.

Sudenkorentoja on kiva katsella ulkona. Sen sijaan niiden katselu ikkunalasien ja hyttysverkon valissa on vahemman kivaa. Meilla on sellaiset hassut paloina vaakasuorassa kaantyvat ikkunat, sellaiset jotka aukeavat vain vahasen. Ikkunan ja ikkunan ulkopuolella sijaitsevan hyttysverkon valista on haasteellista saada pois mitaan pienta, puhumattakaan suurista, siis n. 10 cm pitkista sudenkorennoista. Jotenkin sudenkorennot kuitenkin paasevat valilla satimesta itsekseen ja lentelevat pain seinia, kopsahdellen kovaa aina tormatessaan.

Koirista nuorempi, Tessa, menee ihan sekaisin korennoista ja jahtaa niita pitkin taloa vinhasti. Pahaksi onneksi Tessa on myos valtavan kokoinen ja hypahtaessaan ulkoapain ikkunaa vasten onnistuu aika tehokkaasti rikkomaan hyttysverkkoa. Toivottavgasti korentokausi loppuu akkia, tai muuten meilla ei kohta ole enaa verkkoja ikkunoissa.

2 Response to "Sudenkorentoja"

  1. äkänen äiti Says:

    Sudenkorennot ovat ihania mutta tosiaan, en tiedä mitä tykkäisin jos niitä lentelisi sisällä. Kymmenen sentin mittaisia vielä. Ahvenanmaalla anopin luona lomaillessa hautasimme tyttären kanssa kuolleen sudenkorennon, emme raskineet jättää sitä hiekkaan lojumaan, oli niin kaunis ja kiiltävä.

  2. Emppa Says:

    Makin tykkaan sudenkoreinnoista - ulkona. Sisalla ne on allottavia, varsinkin kun kopsahtelevat pain ikunaa tosi kovaa.

Lähetä kommentti