Susan, meidan uusi lastenhoitaja (mitenkohan pitkan ajan jalkeen me jatetaan toi "uusi" etuliite pois?) oli viime viikolla kayttanyt passionhdelmat pois pilaantumasta. Me aina ostetaan niita, mutta pussista ei tule kaytettya kuin murto-osa ja loppu homehtuu alta aikayksikon. Se oli tehnyt niista aivan passion-mehua. Taalla saa ko. mehua joka paikasta lapi vuoden, mutta hirvean usein se on liian voimakasta tai sita on makeutettu paikalliseen suuhun sopivaksi.
Mehu oli about taydellista ja siita eteenpain meilla onkin ollut jaakaapissa kannullinen mehua odottamassa. Sen tekeminen ei ole kauhean vaikeaa tai vaivalloista, mutta ma en ole siltikaan saanut ikina aikaan. Vahanko ihanaa, miten ma en ole tajunnut tata aikaisemmin?!
Mehu oli about taydellista ja siita eteenpain meilla onkin ollut jaakaapissa kannullinen mehua odottamassa. Sen tekeminen ei ole kauhean vaikeaa tai vaivalloista, mutta ma en ole siltikaan saanut ikina aikaan. Vahanko ihanaa, miten ma en ole tajunnut tata aikaisemmin?!
26. huhtikuuta 2015 klo 12.20
Kuulostaa aivan ihanalta! Me löydettiin torilta mango-jotain-juttua joka ei ole oikein hilloa eikä mehuakaan, jotain siltä väliltä. Aivan ihanaa smoothien sekaan...tai suoraan lusikalla purkista.
26. huhtikuuta 2015 klo 20.10
Kuulostaa todella hyvalta toi ei hillo, mutta ei mehu. Taalla myydaan yhdessa leipomoketjussa vastaavaa ananashilloketta (se on musta kuvaavin nimi), sellaista aika vetelaa, mutta ah niin hyvaa puuron paalla. Mun suosikkkia on ananas-inkivari ja mango-hunaja-kaneli. Pitaakin kysya osaisko Susan tehda jotain vastaavaa...