Kaikien naiden vuosien jalkeen vastailen sujuvasti "God bless you"-kommentteihin ja toivottelen sita itsekin hyvaa paivanjatkoa-tyyppisesti. Viime aikoina olen kuitenkin saanut vastaanottaa monia vilpittomia "I shall pray for you" toteamuksia. Uskonnottomana tyyppina aiemmin ohitin vastaavat lausahdukset hymahdellen ja ehka vahan kiusaantuneena, mutta nyt taytyy tunnustaa, etta mielta lammittaa, etta ihmiset suhtautuvat omalla tavallaan kannustavasti mun tilaani. Muuten ugandalaisista ei ole kylla oikein keskustelemaan asiasta - se liippaa liian lahelta mielenterveysongelmaa ja vaikka about kaikesta muusta olen kylla kollegoiden kuullut puhuvan aaneen, mielenterveysasioita valtellaan.
Oma olo on parempi. Olen alkanut liikkua ja muutenkin koittanut tehda asioita, joista joskus tykkasin. Salilla oli kylla aika ihanaa, en muistanut miten koukuttava juoksumatto on! Toissa odottelen viela, etta luvattuja muutoksia pannaan toimeen. Kunhan etatyohakemukseni (kylla, se pita toimittaa kirjallisena, 2 viikkoa ennen alkamispaivaa ja siina on maariteltava syyt etatyon tekemiselle, kaikki tehtavat mita etatyon aikana aikoo tehda seka toiden tulokset. Tosi joustava jarjestely :D) allekirjoitetaan, uskon, etta homman on mahdollista toimia.
Oma olo on parempi. Olen alkanut liikkua ja muutenkin koittanut tehda asioita, joista joskus tykkasin. Salilla oli kylla aika ihanaa, en muistanut miten koukuttava juoksumatto on! Toissa odottelen viela, etta luvattuja muutoksia pannaan toimeen. Kunhan etatyohakemukseni (kylla, se pita toimittaa kirjallisena, 2 viikkoa ennen alkamispaivaa ja siina on maariteltava syyt etatyon tekemiselle, kaikki tehtavat mita etatyon aikana aikoo tehda seka toiden tulokset. Tosi joustava jarjestely :D) allekirjoitetaan, uskon, etta homman on mahdollista toimia.
29. maaliskuuta 2016 klo 23.05
Hei mahtavaa että valoa on näkyvissä ja että etätyö tuntuu toimivalta mahdollisuudelta! Ja asiat joista tykkää: ne on tärkeitä eli just hyvä että niitäkin oot tehnyt. Mä oon ihan haltioissani jostain zumbasta jossa en oo tosi pitkään aikaan päässyt käymään ja nyt kun olen niin muistan että tykkään siitä.
Noi "I shall pray for yout" kuulosti silloin tottumattomalle tosi eksoottisilta ja se yleinen uskonnon tunkeutuminen vähän joka yhteyteen. Varmaan osittain jo sikäläistä perua on se, että täällä vastaava ei ole tuntunut niin ennenkuulumattomalta.
Tavallaan ei ihme että mielenterveysasioista vaietaan siellä kun tuntuu että joskus niihin on ihan länsimaissakin kummia asenteita. Kerran muuten ihan Brysselissä ajauduin tilanteeseen, jossa yksi kongolainen rouva halusi rukoilla vastasyntyneen puolesta tms ja yllätyksekseni ihan liikutuin siitä vilpittömyydestä vaikka uskonnoton olen mäkin. Tsemppiä edelleen ja valoa!
30. maaliskuuta 2016 klo 7.49
Juuri eilen mietin kuinka paljon arvostan sitä, että tiedän minun ja perheeni olevan monenkin hartaasti uskonnollisen ihmisen rukouksissa, vaikka siis itse en uskonnollinen ole minäkään. Rukoukset ja siunaukset ovat munkin mielestä lopulta yksi tapa ilmaista tukea ja hyvää tahtoa. Itse en toivota muille jumalan siunausta koska se tuntuisi näistä omasta lähtökohdistani epärehelliseltä, mutta nöyrän kiitollisena ja usein myös vähän liikuttuneenakin otan vastaan muiden toivotukset.
Onpa hyvä kuulla, että sun olosi on keventynyt! Hienoa jos etätyö onnistuu ja se tuntuu rauhoittavalta ratkaisulta.