Tirpan koulussa oli tanaan Key Stage 1:n (eli siis ala-asteen alaluokkien) koulunaytelma, eli production. Tana vuonna temana oli savannin elaimet, jotka pelkasivat ukkosen jyrinaa, mutta sitten tuli sade, joka teki kaikki iloiseksi. Ohjelmassa oli tosi paljon tansseja ja lauluja luokittan, lisaksi mukana oli muutama kertoja viemassa tarinaa eteenpain. Luulin etukateen, etta monella lapsella olisi vuorosanoja ja olin ihan hakeltynyt huomatessani, ettei nain tosiaankaan ollut.
Meidan Tirppa, joka tosielamassa on aivan jarkyttavan ujo (mm. joululomalla ei uskaltanut tulla mun kavereille sisaan ennen kuin ehka tunnin paasta, vaan piileskeli pihalla...) on lavalla aivan omassa elementissaan. Se on huomattu myos koulussa. Talla kertaa Tirppa oli yksi kahdesta ekaluokkalaisesta, jolla oli pitkia vuorosanoja. Eika Tirppa arkaillut yhtaan, vaan sanoi sanottavansa reippaalla aanella erittaisen selkeasti mikrofoniin! Ai etta ma olin ylpea siita, etta se uskaltaa, kun tietaa minkalainen nyhvaaja se on muuten :D
Valaistus oli sellainen, ettei salamallakaan saanut lavalta kovin hyvia kuvia, tassa kuitenkin muutama otos.
Meidan Tirppa, joka tosielamassa on aivan jarkyttavan ujo (mm. joululomalla ei uskaltanut tulla mun kavereille sisaan ennen kuin ehka tunnin paasta, vaan piileskeli pihalla...) on lavalla aivan omassa elementissaan. Se on huomattu myos koulussa. Talla kertaa Tirppa oli yksi kahdesta ekaluokkalaisesta, jolla oli pitkia vuorosanoja. Eika Tirppa arkaillut yhtaan, vaan sanoi sanottavansa reippaalla aanella erittaisen selkeasti mikrofoniin! Ai etta ma olin ylpea siita, etta se uskaltaa, kun tietaa minkalainen nyhvaaja se on muuten :D
Valaistus oli sellainen, ettei salamallakaan saanut lavalta kovin hyvia kuvia, tassa kuitenkin muutama otos.
Lähetä kommentti